Vammaisten seksuaalisuudesta keskustelu osana ”HYVIN SANOTTU”-projektia
”Hyvin sanottu” – keskustelufestivaalin ”Mäkin haluun” -keskustelu järjestettiin Hämeenlinnassa 30.9.2023. Sain siihen kutsun ja ilmoittauduin heti.
Tarkoitus oli siis keskustella vammaisten seksuaalisuudesta ryhmässä, jossa on aihetta eri näkökulmasta katsovia henkilöitä. Etukäteen kerrottiin, että keskustelu on luottamuksellinen. Sitä ei tallenneta, eikä siihen oteta yleisöä kuulijoiksi ja kaikki asiat, joita käydään läpi keskustelussa jää keskustelijoiden tietoon.
Tämä oli yksi tapahtuma ”Hyvin sanottu” -keskustelufestivaalin projektissa, jossa pyritään muuttamaan keskustelukulttuuria ja tuomaan vaikeita asioita esiin.
Keskustelufestivaalin järjestivät Yle, Erätauko-säätiö ja Hämeenlinnan kaupunki. Tapahtuma on osa Erätauko-säätiön järjestämää viisivuotista hanketta, jolla pyritään vahvistamaan suomalaista keskustelukulttuuria luomalla turvallisia keskusteluympäristöjä.
Yle kuvaa vuonna 2022 projektin alkaessa tätä näin:
”Tavoitteena on nostaa keskustelukulttuurin tasoa ja innostaa ihmisiä toisia kunnioittavaan, erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun”. Virallinen ”Mäkin haluun” -keskustelun järjestäjä oli Hämeenlinnan vammaisneuvosto.”
Turvalliset ja salaiset keskusteluympäristöt
Monen aihealueen kohdalla on hyvä, että luodaan turvallisia keskusteluympäristöjä, kun puhutaan aroista asioista.
Toisaalta keskustelukulttuuria voisi yrittää muuttaa sillä, että vaikeistakin asioista voisi puhua avoimesti. Tietysti tämä jättäisi monet yksityisyyteen liittyvät kertomukset kertomatta. Ja tällä suljetun keskustelun mallilla saatiin varmaankin juuri ne osapuolet tulemaan, jotka haluttiin. Juuri nämä henkilöt kutsuttiin, koska he omaavat ”erityisen lähestymisen vammaisten seksuaalisuuteen”. Jokainen edusti asiaa omasta näkökulmastaan, josta syntyi tämä keskusteluryhmä.
Erätauko- menetelmässä jokainen on omana itsenään keskusteluringissä ja näitä keskusteluryhmiä oli monta.
Keskustelun tarkoitus oli menetelmän mukaan ”lisätä ymmärrystä aiheesta ja saada tietoa lisää ehkä hiukan asiasta, joka koetaan tabuna”.
Mukana oli vammaispalvelun edustaja, seksityöntekijöitä, seksuaaliterapeutti ja itse vammaisia.
Uudenlainen konsepti
Yksityiskohtaisempia tietoja keskusteluista ei voi siis paljastaa. Vammaisten seksuaalisuus- aiheesta olevaa keskustelua, missä vammaispalvelu on mukana, ei liene järjestetty Suomessa koskaan aiemmin. Ja oli hienoa, että he eivät kieltäytyneet kutsusta, vaan lähtivät mukaan tapahtumaan!
Olin mukana yksityishenkilönä, vammaisena ja avuntarvitsijana. Vaikka osallistuin vammaisena yksityishenkilönä otin kuitenkin esiin myös seksuaalikasvattajan roolissa mm. avusteisen seksin ja Ilon Kipinän mission, joka on yrittää taata seksuaalisuuden kuuluminen kaikille. Kyseenalaistin myös, miksi vammaisten seksuaalisuus pitäisi olla tabu.
Seksuaalisuus ja palvelusuunnitelma
Olen aikaisemmin ottanut esiin seksuaalisuuden huomioimisen palvelusuunnitelmassa esimerkiksi apuvälinemessuilla tavatessani vammaispalvelun edustajia. Olen tarjoutunut tulemaan kertomaan aiheesta. Yhden alueen kanssa keskustelut lähtivät liikkeelle, mutta sovitut jatkokeskustelut jäivät käymättä minusta riippumattomista syistä (ainakin toistaiseksi).
Kun palvelusuunnitelmaa tehdään, siinä käydään läpi kaikki vammaisen ihmisen elintoiminnot missä apua tarvitsemme ja mitkä sujuvat ilman apua. Kaikki vartalon elintoiminnot käydään läpi, mutta seksuaalisuus loistaa poissaolollaan. Kuitenkin se on vammaisille yksi perustarpeista kuten nukkuminen ja syöminen. Läheisyys ja seksuaalisuus ovat tärkeitä monelle meistä ja tuovat lohtua vaikeina aikoina tai hetkinä.
Vammaisen on vaikeampi solmia suhteita ja löytää sosiaalisia piirejä, joihin kuulua. Kumppanin löytäminen ja suhteen vieminen seksiin asti ovat monelle vammaiselle myös äärimmäisen haasteellisia toteuttaa. On järkyttävää, ettei moni pysty toteuttamaan seksuaalisuuttaan sen vuoksi, että tarvitsisi sen mahdollistamiseen apua. Seksuaalisuuden pitäisi kuulua kaikille.
Avusteinen seksi
Avusteinen seksi ei koskaan ole sitä, että avustaja osallistuu seksin harrastamiseen. Avustajan tehtävä on mahdollistaa seksuaalisuuden toteuttaminen, aivan kuin hänen tehtävänsä on mahdollistaa kaikki muukin mitä vammainen henkilö tekisi itse, jos ei olisi vammainen. Tämä on vammaispalvelun henkilökohtaisen avun tarvetta ohjaava määritelmä. Seksuaalisuus ja seksin harrastaminen ovat selkeästi määritelmän piirissä, mutta vammaispalvelun taholta tai palvelusuunnitelmassa siitä ei puhuta edes puolta sanaa.
Kuka toteuttaisi seksissä avustamista?
Avusteisen seksin suurena ongelmana on määritellä kuka sitä tekisi. Sexpo on järjestänyt koulutusta avusteisen seksistä, mutta koulutuksen käyneet (avun tarjoajat) eivät ole jostain syystä kohdanneet avun tarvitsijoita. Asiaa ei voi mainostaa Suomessa eikä hintakaan ole helppo asia miettiä
Tämän vuoksi seksissä avustamisen henkilön pitäisi olla sellainen avustaja, joka jo muutenkin on palkattu (henkilökohtaiseksi) avustajaksi ja tarvittaessa mahdollistaa seksiä vammaiselle pariskunnalle tai sooloseksiä vammaiselle.
On hyvin vaikea löytää avustajia, jotka ovat valmiita auttamaan seksuaalisuuden toteuttamisessa tai joiden kanssa asian voisi ottaa edes puheeksi. Seksuaalisuus yleensä koetaan hyvin intiimiksi ja henkilökohtaiseksi asiaksi, mitä se tietysti onkin. Vammattomien ihmisten puheet seksuaalisuudestaan koetaan usein kuitenkin luonnollisempana kuin vammaisten.
Jos henkilökohtainen apu on myönnetty työnantajamallilla, seksissä avustamisen kohde on siis oma esimies. Ei ihme, jos moni avustaja kieltäytyy tai kokee jo asetelman ja koko asian hyvin oudoksi ja vieraaksi. Kuitenkin avustaminen saattaa olla vain dildon asettamista käteen ja myöhemmin sen pesemistä.
Kuka maksaisi kulut vammaisen seksissä avustamisesta?
Kuka tämän avun maksaisi ja kuinka paljon se saisi maksaa? Jos sen suorittaisi avustaja, hyvinvointialueille menisi lasku seksin mahdollistamisesta muun avustamisen ohella noin 10–13 euron tuntipalkalla. Jos taas sen tekee seksityöntekijä (jotka saattavat olla kiinnostuneita auttamaan), tuntihinta olisi noin 150 euroa/t. Seksityöntekijä voi tietysti sopimuksen mukaan osallistua myös seksitapahtumaan, mikä taas rajattaneen pois seksissä avustamisesta.
Hintaero on huikea, mutta niin on myös haaste löytää seksitilanteisiin auttava henkilö. Voisiko maksu olla jotain tältä väliltä?
Tänä päivänä, vuonna 2023, vammaisten seksuaalisuus ei voi enää olla tabu
Vammaisten seksuaalisuus on monille haastavaa aihe. Omasta mielestäni ei kuitenkaan mitenkään erilainen kuin vammattomien ihmisten. Vammaiset ja seksuaalisuus on yhdistelmä, joka joillekin tuo tunteen, ettei olisi normaalia, että vammaiset toteuttavat seksuaalisuuttaan. Jos emme pysty edes puhumaan siitä ääneen ja vapaasti, on hyvin vaikea saada muutosta yleensä sekä suuren yleisön ja päättäjien/eri instanssien suhtautumiseen asiassa. Eikä ainoastaan suhtautumiseen; asioiden on pakko myös muuttua. Jos yleinen asenne on tämä ja jos vammaiselle ei aina edes puhuta omasta seksuaalisuudesta mitään, ei ole ihme, että jotkut vammaiset myös itse uskovat, ettei seksuaalisuus kuulu heille. Olen kohdannut näitä vammaisia ja nämä kohtaamiset ovat olleet yksi järkyttävimmistä asioista urallani.
Yleisesti seksuaalisuuden toteuttamisessa on kuitenkin ala-aiheita osa-alueita, joista keskustellaan julkisesti jo eri tavoin. Esimerkiksi sateenkaari-ihmiset ovat tulleet vahvasti esiin seksuaalisuudellaan. He edustavat montaa eri seksuaalisuuden suuntautumista ja tapaa toteuttaa sitä. Heidän seksuaalisuudestaan puhutaan jo luonnollisesti. Heille on yhteiskunnassamme myös järjestetty tarvittaessa tukea monella tavalla ja monessa muodossa. Ja kuitenkin vammaisten seksuaalisuudesta ei vieläkään edes juuri puhuta. Saati sitten eri sateenkaariryhmiin kuuluvien vammaisten seksuaalisuuden valinnoista. Koskakohan edes hyväksymme, että sellaisiakin vammaisia on olemassa?
Hyvin sanottu on Ylen ja Erätauko-säätiön luotsaama viisivuotinen hanke, jonka tarkoitus on parantaa suomalaista keskustelukulttuuria.
Lue lisää :
YLE
Yleisesti projektista
Kaikki Hyvin sanotun sisällöt löydät täältä.