Vammaisyrittäjä vuodesta 2015

En muista, mikä oli lapsena unelma-ammattini, luultavasti kampaaja. Minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, etten voisi tehdä mitä tahansa ammattia.

Olen ollut syntymästä lähtien vaikeasti vammainen. Sairastan harvinaista lihastautia SMA2.

Minut kasvatettiin olemaan terveiden kanssa. Koskaan ei sanottu, etten voisi tehdä jotakin tai mennä mukaan leikkiin, vaan aina keksittiin keino, jolla pystyin osallistumaan. Opin, että pystyn tekemään asioita, kunhan olosuhteet järjestetään. Elämä sovellettiin minulle sopivaksi. Olen ollut hyvin onnekas.

Peruskoulun kävin liikuntavammani vuoksi erityiskoulua. Siellä tutustuin monella eri tavalla vammaisiin lapsiin. Siitä on ollut hyötyä työtehtävissäni.

Lukion jälkeen opiskelin kaupallista alaa. Olen tehnyt normaalia työpäivää, 50% työpäivää ja jaksamisen mukaan sovellettua työaikaa. Tein pääasiassa järjestötöitä ja tulkkivälitystä. Palo oli kuitenkin muualle.

Kun vuonna 2014 seksuaalikasvattajan opinnot avattiin muillekin kuin sosiaali-tai terveysalan tutkinnon omaaville, tilaisuuteni oli tullut. Lähetin Sexpoon hakemuksen. Kerroin hakemuksessa, miten olin työkokemukseni myötä mm. kiertänyt eri asumisyksiköitä ja huomannut tarpeen seksuaalikasvatukselle. Alusta lähtien oli selvää, että minun juttuni olisi vammaisten seksuaalisuus. Halusin, että jokainen voisi kokea, että seksuaalisuus kuuluu kaikille. Tästä tuli missioni ja sellaisena se on pysynyt. Ymmärsin jo asumisyksiköitä kiertäessäni, ettei tämä ollut lainkaan itsestään selvyys.

Opiskelu oli opettavaista aikaa myös minulle. Opin paljon itsestäni ja vaikka koulutus vastasi odotuksiani, se oli rankkaa. Tajusin, etten pysty tekemään samaan aikaan töitä ja opiskella. Valitsin opiskelun, koska se tuntui juuri siltä, mitä halusin. Minulle oli täysin selvää, että valmistumisen jälkeen perustan oman yrityksen ja teen rakastamaani työtä omalla tavalla omiin nimiini. Valmistuin vuonna 2015 ja yritykseni Ilon Kipinä näki päivänvalon jo puoli vuotta myöhemmin.

Miksi yrittäjäksi?

Suurin syy yrittäjyyteeni oli, että voin itse järjestää työni ja pystyn tekemään ne juuri silloin ja siten kuin minulle sopii. Niin ajallisesti kuin määrällisestikin. Yrittäjyyden lisäksi halusin jättää aikaa ja voimia järjestötyölle, joka on minulle myös tärkeää. Halusin päättää itse, miten toteutan tätä ammattia.

Yritystoiminta vahvisti käsitystäni, että vammaiset on se kohderyhmä, jonka kanssa haluan tehdä töitä. Haluan, että kaikki maailmassa tietäisivät, että seksuaalisuus kuuluu kaikille.

Yhtään päivää yrittäjänä en ole katunut

En saanut opiskeluun enkä yritystoimintaan taloudellista tukea. Sain paljon neuvoja Lihastautiliiton urasuunnittelijalta ja muilta järjestöjen työntekijöiltä. Kirjanpitäjäystäväni auttaa minua ja omasta kaupallisesta koulutuksestani on ollut hyötyä. Toisaalta esimerkiksi markkinointia olen ulkoistanut, koska en kokenut osaavani itse myydä osaamistani.

Mieletön into on auttanut pitkin matkaa, enkä ole suostunut luovuttamaan, vaikka on ollut isojakin kuoppia matkalla. Kaikesta on selvitty voittajana. Ensimmäiset vuodet menivät tappiolla. Yrittäjänä olemisessa on aina muistettava, että kaikki investoinnit, hyvässä ja pahassa, ovat yleensä omalla vastuulla.

Olin mukana tekemässä Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta hankkeen STEA-hakemusta. Vuonna 2018 pääsin siihen mukaan yhdeksi seksologiksi. Hanke jatkui pitkään ja sain siitä paitsi säännöllistä tuloa myös valtavan hyvää kokemusta heti alkuun. Työ tapahtui eri puolilla Suomea: Jyväskylässa, Päijät-Hämeessä ja pk-seudulla.

Työoloja ja -aikoja on jouduttu junailemaan, mutta niiden järjestämisestä ei olla koskaan kieltäydytty sopimasta. Voimaa seksuaalisuudesta hankkeessa he suostuivat kaikkeen, esimerkiksi budjetoivat minulle automaattisesti enemmän matka- ja majoituskuluja. Kaikki sopimukset ja muutkin asiat sujuivat  todella hienosti. Ihmiset suhtautuivat minuun yrittäjänä positiivisesti, vaikka olin vasta aloittanut.

Yllätys oli se, kuinka paljon pitää tehdä töitä keikkojen eteen. Minulla oli paljon kontakteja ja luulin, että kontaktini ovat heti kysymässä palveluitani yrityksen perustamisen jälkeen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Tämän suhteen olin neuvoton, ennen kuin palkkasin siihen apua.

Nyt tuntuu, että se, mitä minulla on sanottavaa, on helpompi kertoa. Yhteiskunta on kypsempi, maailma tuntuu olevan valmiimpi kuuntelemaan. Seksuaalisuus kuuluu kaikille, myös vammaisille.

Vammaisuus on vaikuttanut yrittäjyyteeni vain positiivisesti. Tässä tilanteessa se on ollut valttikortti, kun myyn vammaisten seksuaalisuuden asiantuntijuutta. Yhtään lehtijuttua ja muuta ei olisi tehty ilman vammaisuutta (ja niitä on paljon!).

Mitä yrittäjyys on tuonut minulle?

Voin itse päättää kaikista asioista. Päivääkään en ole katunut lähtemistä vakituisesta työstä. Olen satsannut rahaa yritykseeni.

Yrittäjyyteen vaaditaan todella palo tehdä juuri sitä. Ja paljon periksiantamattomuutta. Onnistumiset on tosi isoja. Se, että joku todella saa apua toiminnastani – ne ovat niitä helmiä, joiden takia jaksaa.
Ei ole väliä, onko iso luento tai henkilökohtainen keskustelu. Toisaalta isojen tilaisuuksien fiilis on ainutlaatuinen– esimerkiksi 200 ihmistä haluaa kuulla juuri, mitä MINULLA on sanottavaa.

Yrittäjyyden huonona puolena on se, että ei tule säännöllistä tuloa mistään. Kuitenkin se on järjestötoiminnan rinnalla eniten haluamani asia elämässä. Yrittäjyyden kautta suurin päämääräni on levittää viestiäni ”Seksuaalisuus kuuluu kaikille”. Tähän liittyy hyvin moninaisia keinoja, joista enemmän alla.

Mitä Ilon Kipinä tekee?

Vien eri tavoin sanomaani eteenpäin. Työskentelen aina vammaisten seksuaalioikeuksien toteutumisen puolesta. Minulle seksuaalisen tasa-arvon toteutuminen on se, jonka puolesta haluan tehdä töitä.Luennoin paljon sote-alan opiskelijoille ja muille alalla oleville, osallistun esim. paneelikeskusteluihin ja muihin tilaisuuksiin. Tarkempia aiheita, joista usein halutaan kuulla ovat seksuaalisuus ja vammaisuus, avusteinen seksi, seksin apuvälineet ja miten vähentää seksuaalisuuden toteuttamisen haasteita eri diagnoosiryhmillä kuten sokeat tai selkäydinvammaiset.

Olen ollut kahdessa Ylen dokumentissa, joista toinen oli Perjantai-dokkari 2019. Raotin mieheni kanssa makuuuhuoneeni ovea / yksityisyyttä tv-kameralle ja näytimme, mitä vaatii kahden vammaisen seksi.

Suosittu Yle-dokumentti Tarvitsemme apua seksissä, on tuonut julkisuutta ja niiden katsojaluvut ovat olleet huikeita. Ihmiset ovat oikeasti valmiita kuuntelemaan ja kiinnostuneita. Aivan käsittämätön määrä on katsottu viimeisintä dokumenttia: katsottu >>Yle Areenassa yli 179000 kertaa | 14.2.23 . Tämäkin alkoi uskomattomasti: olin miettinyt antaa tällaisen juttuvinkin ja samoihin aikoihin toimittaja soitti, että haluaa tehdä jutun juuri tästä. Tässä vielä linkki.

Toisena esimerkkinä yhteiskunnan toimintaan vaikuttamisen yrityksenä on myös se, että haluaisin vammaispalvelun toimintaan mukaan sen, että seksuaalisuus olisi luonnollinen osa keskustelua ja palvelusuunnitelmaa sekä ettei sateenkaarisuuntautumista tarvitsisi salata ja hävetä. Nyt kaikkialla vallitsee käsitys, ettei seksuaalisuutta voi ottaa puheeksi, jos potilas | asiakas ei itse ota puheeksi. Mitä jos hänkään ei uskalla puhua asiasta? Tärkeä asia haudataan ja vammaisen tärkeät tarpeet jää käsittelemättä ja vaille huomiota. Jos seksuaalisuus olisi yksi kohta muiden joukossa lomakkeissa, se olisi luonnollinen siirtymä edellisestä asiasta ja tulisi kirjattua. Vähitellen asian luonnollisuus varmasti kasvaisi.
Dokumentti poiki paljon myös negatiivista palautetta. Terveiden oli vaikea ymmärtää, että vammaiset saavat apua IHAN KAIKKEEN. Silti en koskaan katunut doumentin tekemistä ja edelleen saan siitä positiivista palautetta. Sitä käytetään paljon myös opetusmateriaalina.

Koulutuksen lisäksi teen paljon muuta asiantuntijatyötä. Olen ollut mukana sisällöntuottajana ensimmäisessä 6 asiantuntijan tekemässä välineoppaassa ”Mahdollisuus nautintoon” (voit ladata ilmaiseksi täältä) ja vastasin vuonna 2022 Apuvälinemessujen Seksuaaliterveyden korttelista (lue lisää). Nautin paljon kollegoitteni kansssa työskentelystä. Esimerkiksi seksuaalikasvattaja Pinja Eskolan kanssa olen pitänyt Instalive-tilaisuuksia, joissa voi kysyä nimettömänä kysymyksiä vaikeista seksuaalisuuden aiheista (katso viimeisin videolta). Kirjoitin myös pyynnöstä mm. artikkelin Sateenkaarihistorian ystävät ry:n  julkaisuun:”Kahden vähemmistön aktivismin historiaa”.

Vuoden 2023 vuoden alusta olen myös Helsingin kaupungin projektissa, jossa Setan kouluttamina käymme puhumassa eri kouluissa sateenkaariteemasta (nuorten oma toive).On harmi, että joissakin kouluissa vanhemmat ovat vastustaneet tätä paljon, nuoret ovat olleet hyvin innoissaan. Jos yksikin sateenkaarinuori tämän avulla voi olla oma itsensä koulussa, olemme onnistuneet. Itse nuorena, kun huomasin olevani biseksuaali, olisin toivonut opetusta sateenkaariteemasta.

Positiivista palautetta olen saanut rauhallisesta läsnäolostani niin yksilö- kuin ryhmäkeskusteluissa, ja kaikkien saamisesta mukaan keskusteluun. Pyrin luomaan turvallisen tilan ja tunnelman, jossa voi vapautuneesti puhua seksuaalisuuden aroistakin asioista. Puheenvuoroissani tuon esiin aina hyppysellisen omakohtaisia kokemuksiani, koska se tuo minut lähemmäksi yleisöä ja vapauttaa tunnelmaa. Omat kokemukseni vamman kanssa elämisestä antavat kuulijoille sellaista arvokasta tietoa, jota ei oppikirjoista voi lukea. Ne jäävät myös mieleen ja niiden kautta aina ainakin hyppysellinen muutakin asiaa 🙂

Mitä muuta elämääni mahtuu?

Olen naimisissa Miika Riikosen kanssa ja asumme kahdestaan. Olen asunut myös asumisyksikössä.

Vapaa-aikana rentoudun monella tapaa. Pidän paljon erityisesti livemusiikista. Kulttuuri on hyvä vastapaino muulle tekemiselle. Katsomme kumppanini kanssa elokuvia päivittäin, käymme paljon rokkikonserteissa ja festareilla

Tarvitsemme molemmat apua 24/7 ja olen aina elänyt avustajien avustettavana (kotoa muuttamisen jälkeen). Olen toiminut yli 25 vuotta henkilökohtaisen avustajan työnantajana ja kokemuskouluttajana.

En voi sanoa järjestötyön olevan harrastukseni, koska se on niin paljon enemmän. Olen kolmatta kautta Lihastautiliitto ry:n puheenjohtaja, mikä työllistää paljon, mutta myös antaa paljon. Muut luottamustoimeni tällä hetkellä ova mm.t: Sexpo-säätiön  hallituksen jäsen, Aivosäätiön hallituksen jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen,  SMA Finland ry:n varapuheenjohtajan ja talousvastaavan tehtävät (vuodesta 2018).

Vapaaehtoistyöni Helsinki Pride Yhteisön (ent. HeSeta) Kahden vähemmistön väki -tapaamisten ohjaajana jatkuu edelleen.

Yksityisyrittäjänä minulla on aikaa näihin vastuullisiin luottamustoimiin ja vapaaehtoistöihin, koska pystyn itse suunnittelemaan aikatauluni. Toiset päivät pyhitän vapaaehtoistyölle ja toiset seksuaalikasvatustyölle. Kummastakaan en luopuisi mistään hinnasta ja olen onnekas, kun olen saanut niin monta luottamustehtävää.

Rakastan työtäni ja se näkyy

Rakastan työtäni. Parasta on saada palautetta, että joku vammainen on avullani löytänyt seksuaalisuutensa. Tai opiskelijalle avautuu vammaisen ihmisen elämä täysin uudella tavalla, kun hän kuulee luennollani mitä avusteinen seksi oikeasti tarkoittaa. Saan todella mahtavaa palautetta ja se jo kannustaa eteenpäin (palautteita on mm etusivulla).

Yrittämisen haasteista huolimatta tiedän, että jatkan yrittäjyyttä ja teen kaikkeni, jotta mahdollisimman moni hyötyisi toiminnastani ja että se antaisi edelleen minulle joka päivä jotakin uutta. Seksuaalisuus on aihe, josta ihmisillä on valtavasti ennakkoluuloja ja usein vähän tietoa. Tiedon määrän lisääminen auttaa myös poistamaan näitä ennakkoluuloja.

Seksuaalisuus on vaikea asia, erityisesti vammaisten parissa. Yritän tehdä siitä helposti lähestyttävän ja tutumman aiheen kaikkialla, missä käyn ja mitä teen.

Kerään palautetta kaikista luennoistani. On ollut mahtavaa nähdä, että vuosi toisensa jälkeen kaikki niissä olleet suosittelevat niitä muille 100%;sti. Lisäksi saan paljon muuta, aivan mahtavaa palautetta, jotka jo itsessään palkitsevat työstä. Haluan tässäkin kiittää kaikesta siitä positiivisesta palautteesta, jota olen saanut. On mahtavaa tehdä työtä, jossa pystyn auttamaan siinä asiassa, joka on ollut missioni jo ennen kuin aloitin opinnot tähän ammattiin: vaikuttaa siihen, että seksuaalinen yhdenvertaisuus toteutuu pienin, mutta selvin askelin paremmin ja paremmin. Meillä kaikilla on siihen tasa-arvoinen oikeus.

Haluan jakaa teille kaikille Ilon Kipinää!

Mottoni ja missioni: Seksuaalisuus kuuluu kaikille!